Aurinkopaneeleja ja työntekijöitä

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET KÄYTÄNNÖSSÄ.

Mitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet?

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat koko maailmaa koskeva suunnitelma köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki ihmiset saavat nauttia rauhasta ja vauraudesta.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa – yhden tavoitteen eteen tehty työ edistää samalla muidenkin toteutumista. Kehityksen keinoin on pyrittävä tasapainottamaan sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä.

Maat ovat sitoutuneet asettamaan etusijalle niiden edistyksen, jotka ovat kehityksessä eniten jäljessä. Kestävän kehityksen tavoitteet on suunniteltu poistamaan köyhyys, nälkä, aids sekä naisten ja tyttöjen syrjintä.

Koko yhteiskunnan luovuutta, osaamista, teknologiaa ja taloudellisia resursseja tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan kaikkialla.

Tavoite 1

EI KÖYHYYTTÄ

Yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista on yhä köyhyyden poistaminen kaikissa sen muodoissa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä väheni vuosina 1990–2015 alle puoleen, mutta liian moni joutuu edelleen kamppailemaan perustarpeidensa täyttymiseksi.
 
Vuonna 2015 noin 736 miljoonaa ihmistä eli edelleen alle 1,90 dollarilla päivässä. Monilta puuttuu riittävä ravinto, puhdas juomavesi ja sanitaatio. Nopea talouskasvu esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on pelastanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä, mutta kehitys on jakaantunut epätasaisesti. Naiset ovat miehiä todennäköisemmin köyhiä, koska heillä on vähemmän palkkatyötä, koulutusta ja omaisuutta.
 
Kehitys on ollut vaatimatonta myös muilla alueilla, kuten Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joissa elää 80 prosenttia maailman äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä. Ilmastonmuutoksen, konfliktien ja puutteellisen elintarviketurvan aiheuttamat uudet uhat tarkoittavat, että tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ihmiset saadaan pois köyhyydestä.
 
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunnianhimoinen sitoumus lopettaa köyhyys sen kaikissa muodoissa vuoteen 2030 mennessä, ja viedä näin loppuun vuosituhattavoitteilla aloitettu työ. Tämä tarkoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelemista, perusresurssien ja -palvelujen lisäämistä sekä konflikti- ja ilmastokatastrofien koettelemien yhteisöjen tukemista.

736

miljoonaa

Yhteensä 736 miljoonaa ihmistä elää yhä köyhyydessä.

10

prosenttia

Kaikkiaan 10 prosenttia maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, kun luku vuonna 1990 oli 36 prosenttia.

1.3

miljardia

Noin 1,3 miljardin ihmisen köyhyys on moniulotteista.

50

prosenttia

Puolet köyhyydessä elävistä on alle 18-vuotiaita.

1/10

Joka kymmenes ihminen on erittäin köyhä.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä ainakin puolella niiden kaikenikäisten miesten, naisten ja lasten määrää, jotka kansallisten määritelmien mukaan elävät köyhyydessä, kaikki köyhyyden muodot mukaan lukien.
  • Toteuttaa kansallisesti asianmukaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja -toimet, sosiaaliturvan vähimmäistasot mukaan lukien, sekä saavuttaa merkittävä vakuutussuoja köyhille ja huono-osaisille vuoteen 2030 mennessä.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä, että kaikilla, erityisesti köyhillä ja huono-osaisilla, on yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin sekä mahdollisuus peruspalveluihin, maan ja muunlaisen omaisuuden omistukseen sekä hallintaan, perintöön, luonnonvaroihin, uuteen teknologiaan ja rahoituspalveluihin, esimerkiksi mikrorahoitukseen.
  • Kehittää köyhien ja huono-osaisten sopeutumiskykyä vuoteen 2030 mennessä ja vähentää heidän alttiuttaan ja haavoittuvuuttaan ilmastoon liittyville ääri-ilmiöille ja muille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville tuhoille sekä katastrofeille.
  • Taata merkittävät resurssit eri lähteistä, esimerkiksi tehostetun kehitysyhteistyön kautta, jotta kehittyville maille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, voidaan tarjota riittävät ja ennakoitavissa olevat keinot ottaa käyttöön ohjelmia ja politiikkatoimia, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen kaikissa muodoissaan.
  • Luoda kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla järkevät, köyhien asemaa edistäviin ja sukupuolten tasa-arvon huomioiviin kehitysstrategioihin perustuvat toimintakehykset, jotka tukevat tehostettuja investointeja köyhyyden poistamiseen.

 

Tavoite 2

EI NÄLKÄÄ

Nopea talouskasvu ja kasvanut maataloustuotanto ovat lähes puolittaneet aliravittujen määrän viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Monet kehittyvät maat, jotka ovat kärsineet nälänhädästä, pystyvät nyt vastaamaan väestönsä ravitsemustarpeisiin. Keski- ja Itä-Aasia, Latinalainen Amerikka sekä Karibia ovat edistyneet valtavasti äärimmäisen nälän poistamisessa
 
Valitettavasti äärimmäinen nälkä ja aliravitsemus ovat edelleen kehityksen esteenä monessa maassa. Vuodesta 2017 lähtien 821 miljoonan ihmisen on yhä arvioitu kärsivän kroonisesta aliravitsemuksesta, mikä on usein suora seuraus ympäristön pilaantumisesta, kuivuudesta ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Yli 90 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta on vaarallisen alipainoisia. Aliravitsemus ja erittäin puutteellinen ruokaturva näyttävät lisääntyvän lähes kaikilla Afrikan alueilla sekä Etelä-Amerikassa.
 
Kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät poistamaan kaikki nälän ja aliravitsemuksen muodot vuoteen 2030 mennessä varmistaen, että kaikilla – erityisesti lapsilla – on mahdollisuus saada riittävästi ravitsevaa ruokaa ympäri vuoden. Tämä edellyttää kestävän maatalouden edistämistä: pienviljelijöiden tukemista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia maanomistukseen, teknologian käyttöön sekä markkinoille pääsemiseen. Tämä vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä, jolla varmistetaan investoinnit infrastruktuuriin ja teknologiaan maataloustuotannon tehostamiseksi. 

821

miljoonaa

Aliravittujen määrä nousi vuonna 2017 821 miljoonaan.

63

prosenttia

Vuonna 2017 Aasian osuus maailman nälkäisistä oli lähes kaksi kolmasosaa, 63 prosenttia.

22

prosenttia

Vuonna 2017 lähes 151 miljoonaa alle 5-vuotiasta, 22 prosenttia lapsista, oli edelleen kitukasvuisia.

1/8

Useampi kuin joka kahdeksas aikuinen on ylipainoinen

1/3

Joka kolmas lisääntymisikäinen nainen on aneeminen.

26

prosenttia

Yhteensä 26 prosenttia työntekijöistä työskentelee maatalousalalla.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Poistaa vuoteen 2030 mennessä kaikki aliravitsemuksen muodot esimerkiksi saavuttamalla vuoteen 2025 mennessä alle 5-vuotiaiden lasten kasvun hidastumista ja kuihtumista koskevat kansainvälisesti sovitut tavoitteet, sekä vastata murrosikäisten tyttöjen, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä ikääntyvien ravitsemuksellisiin tarpeisiin.
  • Kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä maatalouden tuottavuus ja elintarvikkeiden pientuottajien, erityisesti naisten, alkuperäiskansojen, perheviljelijöiden, paimentolaisten ja kalastajien, tulot, esimerkiksi takaamalla yhtäläinen oikeus maahan, muihin tuotantoresursseihin ja -panoksiin, tietoon, rahoituspalveluihin, markkinoihin ja arvonluontimahdollisuuksiin sekä työllistymiseen maatalouden ulkopuolella.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä kestävät ruoantuotantojärjestelmät ja edistää sopeutumiskykyisiä maatalouskäytäntöjä, jotka lisäävät tuottavuutta ja tuotantoa, auttavat ekosysteemien suojelussa, vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin, kuivuuteen, tulviin ja muihin tuhoihin ja parantavat asteittain maaperän laatua.
  • Säilyttää vuoteen 2020 mennessä siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten sekä niiden sukuisten villien lajien geneettinen monimuotoisuus esimerkiksi järkevästi hallinnoitujen ja hajautettujen kansallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason siemen- ja kasvipankkien avulla sekä edistää geeniresurssien ja niihin liittyvien perinnetietojen saatavuutta ja niiden käytöstä aiheutuvien hyötyjen oikeudenmukaista sekä yhtäläistä jakamista kansainvälisesti sovitulla tavalla.
  • Lisätä muun muassa tehostetun kansainvälisen yhteistyön avulla panostuksia maaseudun infrastruktuuriin, maatalouden tutkimus- ja laajennuspalveluihin, teknologian kehitykseen ja kasvien sekä tuotantoeläinten geenipankkeihin, jotta kehittyvien maiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, maatalouden tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa.
  • Oikaista ja estää kaupan rajoituksia ja vääristymiä maailman maatalousmarkkinoilla esimerkiksi poistamalla samanaikaisesti kaikki maatalouden vientitukien muodot ja vaikutukseltaan vastaavanlaiset vientitoimet Dohan kehityskierroksen mandaatin mukaisesti.
  • Ottaa käyttöön menetelmiä, joilla voidaan taata elintarvikkeiden raaka-ainemarkkinoiden ja niiden johdannaisten toimivuus ja mahdollistaa ajantasaisten markkinatietojen saaminen muun muassa elintarvikevarastoista, jotta elintarvikehintojen voimakasta heilahtelua voitaisiin rajoittaa.

Tavoite 3

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Maailmassa on otettu suuria edistysaskeleita useiden tärkeimpien kuolleisuuden ja tautien syiden torjunnassa. Elinajanodote on noussut merkittävästi; lapsi- ja äitiyskuolleisuus on vähentynyt, hiv-tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun ja malariakuolemien määrä on puolittunut.
 
Hyvä terveys on olennaisen tärkeää kestävän kehityksen kannalta, ja Agenda 2030 -toimintaohjelmassa otetaan huomioon näiden kahden aspektin monimutkaisuus ja keskinäiset yhteydet. Siinä otetaan huomioon kasvava taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, nopea kaupungistuminen, ilmastoon ja ympäristöön kohdistuvat uhat, hiv:n ja muiden tartuntatautien jatkuva taakka sekä uudet haasteet, kuten tarttumattomat taudit. Yleinen terveyskattavuus on olennainen osa kolmannen kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista, köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Myös uudet maailmanlaajuiset terveyteen liittyvät painopisteet, jotka eivät suoraan sisälly kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten mikrobilääkeresistenssi, edellyttävät toimia.
 
Maailma ei kuitenkaan ole toistaiseksi pystynyt saavuttamaan terveyteen liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita. Edistys on ollut epätasaista sekä maiden välillä että niiden sisällä. Maiden lyhimmän ja pisimmän elinajanodotteen ero on 31 vuotta. Vaikka jotkin maat ovat edistyneet merkittävästi, kansallisten keskiarvojen taakse voi jäädä suuria eroja yksilöiden välillä. Monialaiset, oikeuksiin perustuvat ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat lähestymistavat ovat olennaisen tärkeitä eriarvoisuuden poistamiseksi ja hyvän terveyden luomiseksi kaikille.

400

miljoonaa

Yli 400 miljoonalta ihmiseltä puuttuu perusterveydenhuolto, ja 40 prosentilla ei ole sosiaaliturvaa.

1.6

miljardia

Yli 1,6 miljardia ihmistä elää epävakaissa olosuhteissa, joissa pitkittyneet kriisit ja heikot paikalliset mahdollisuudet tarjota perusterveydenhuoltopalveluja muodostavat merkittävän haasteen maailmanlaajuiselle terveydelle.

15

miljoonaa

Vuoden 2017 loppuun mennessä 21,7 miljoonalla hiv-tartunnan saaneella oli antiretroviraalilääkitys. Silti yli 15 miljoonaa ihmistä odottaa edelleen hoitoa.

2

sekunti

Joka toinen sekunti 30–70-vuotias kuolee ennenaikaisesti tarttumattomiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, kroonisiin hengityselinsairauksiin, diabetekseen tai syöpään.

7

miljoonaa

Vuosittain 7 miljoonaa ihmistä kuolee altistuessaan ilmansaasteiden hiukkaspäästöille.

1/3

Useampi kuin joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa jossakin elämänsä vaiheessa, mikä on johtanut fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen kohdistuviin lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksiin.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuista äitiyskuolleisuutta niin, että alle 70 äitiä kuolee 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
  • Lopettaa vuoteen 2030 mennessä vastasyntyneiden ja alle 5-vuotiaiden ehkäistävissä olevat kuolemat; tavoitteena on, että jokaisessa maassa tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta enintään 12 kuolee vastasyntyneinä ja enintään 25 ennen 5 vuoden ikää.
  • Lopettaa vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat ja estää hepatiitin, veden välityksellä tarttuvien tautien ja muiden tarttuvien tautien leviäminen.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia.
  • Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa.
  • Puolittaa vuoteen 2020 mennessä maailmanlaajuisten liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoitopalvelujen, kuten perhesuunnittelun, tiedottamisen ja kasvatuksen, piiriin sekä varmistaa lisääntymisterveyden ottaminen mukaan kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
  • Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja välttämättömien terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.
  • Tukea tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen täytäntöönpanoa kaikissa maissa tarpeen mukaan.
  • Tukea pääasiassa kehittyviin maihin vaikuttaviin tarttuviin ja tarttumattomiin tauteihin tarkoitettujen rokotteiden sekä lääkkeiden tutkimusta ja kehitystä, taata edullisten ja välttämättömien lääkkeiden ja rokotteiden saatavuus TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevan Dohan julistuksen mukaisesti, jossa vahvistetaan kehittyvien maiden oikeus hyödyntää täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn sopimukseen sisältyviä määräyksiä, jotka koskevat kansanterveyden turvaamiseen liittyviä joustoja, ja erityisesti varmistaa lääkkeiden saatavuus kaikille.
  • Lisätä merkittävästi terveyteen kohdennettavaa rahoitusta ja terveydenhuollon työvoiman rekrytointia, kehittämistä, kouluttamista ja säilyttämistä kehittyvissä maissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa.
  • Vahvistaa kaikkien maiden, erityisesti kehittyvien maiden, valmiuksia varoittaa ennakolta kansallisista ja maailmanlaajuisista terveysriskeistä sekä vähentää ja hallinnoida niitä.

Tavoite 4

HYVÄ KOULUTUS

Yleisen peruskoulutuksen saavutettavuudessa on otettu huomattavia edistysaskeleita vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2015 kehittyvillä alueilla 91 prosenttia lapsista osallistui perusopetukseen, ja koulua käymättömien lasten määrä on miltei puolittunut vuoden 1990 tasosta. Myös lukutaitoisten määrä on kasvanut huimasti, ja yhä useampi tyttö pääsee kouluun. Nämä kaikki ovat merkittäviä saavutuksia.
 
Positiivinen muutos on joutunut myös vastatuuleen joillakin kehittyvillä alueilla korkean köyhyysasteen, aseellisten konfliktien ja muiden hätätilanteiden takia. Länsi-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa käynnissä olevat konfliktit ovat lisänneet koulua käymättömien lasten määrää, mikä on huolestuttava kehityssuunta.  Vaikka Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden edistys perusasteen opetukseen osallistuvien määrässä oli kehittyvistä alueista suurin – vuonna 1990 52 prosenttia lapsista kävi koulua, vuonna 2012 määrä oli 78 prosenttia – huomattavia eroja esiintyy edelleen. Köyhimpien perheiden lapset jäävät neljä kertaa todennäköisemmin ilman koulunkäyntimahdollisuuksia kuin rikkaiden perheiden lapset, ja alueelliset erot kaupunkien ja maaseutujen välillä ovat yhä suuria. 
 
Koulutus on tunnetusti yksi vahvimmista ja tehokkaimmista keinoista kestävän kehityksen saavuttamiseksi, ja siksi tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen takaaminen kaikille on tärkeää. Neljännellä kestävän kehityksen tavoitteella pyritään siihen, että vuoteen 2030 mennessä kaikki lapset suorittaisivat ilmaisen perus- ja keskiasteen koulutuksen. Tavoitteen päämääränä on myös tarjota kaikille mahdollisuus edulliseen ammatilliseen koulutukseen ja poistaa sukupuolen ja varallisuuden aiheuttama eriarvoisuus, jotta kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen korkeakoulutukseen.

91

prosenttia

Perusasteen koulutukseen osallistumisaste kehittyvissä maissa on noussut 91 prosenttiin.

57

miljoonaa

Silti 57 miljoonaa peruskouluikäistä lasta ei käy koulua; heistä yli puolet asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

1/4

Kehittyvissä maissa joka neljäs tyttö ei käy koulua.

50

prosenttia

Puolet koulua käymättömistä lapsista elää konfliktialueilla.

103

miljoonaa

Maailmanlaajuisesti 103 miljoonalla nuorella ei ole peruslukutaitoa, ja heistä yli 60 prosenttia on tyttöjä ja naisia.

6/10

Kuusi kymmenestä lapsesta ja nuoresta ei saavuta lukemisen ja matematiikan vähimmäistaitoa.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki suorittavat ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen koulutuksen ja saavuttavat tämän tavoitteen mukaiset tehokkaat oppimistulokset.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä kaikille mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, hoitoon ja perusasteen koulutukseen valmistavaan esiopetukseen.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä kaikille mahdollisuus edulliseen ja laadukkaaseen tekniseen, ammatilliseen ja kolmannen asteen koulutukseen, myös korkea-asteen koulutukseen.
  • Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on työllistymisen, ihmisarvoisten työpaikkojen ja yrittäjyyden kannalta olennaiset taidot, kuten tekninen ja ammatillinen osaaminen.
  • Poistaa vuoteen 2030 mennessä sukupuolten eriarvoisuus koulutuksessa ja varmistaa heikossa asemassa oleville, kuten vammaisille, alkuperäiskansoille ja huono-osaisille lapsille, yhtäläinen mahdollisuus kaiken tasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen valmennukseen.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot, mukaan lukien koulutus, joka liittyy kestävään kehitykseen ja kestäviin elämäntapoihin, ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämiseen, maailmankansalaisuuteen, kulttuurien monimuotoisuuteen sekä kulttuurin osuuteen kestävässä kehityksessä.
  • Rakentaa ja uudistaa lapset, vammaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavia oppilaitoksia sekä tarjota kaikille turvallinen, väkivallaton, osallistava ja tehokas oppimisympäristö.
  • Lisätä vuoteen 2020 mennessä merkittävästi kehittyvissä maissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, pienissä kehittyvissä saarivaltioissa ja Afrikan maissa, saatavilla olevia apurahoja, joiden turvin oppijat voivat hakeutua korkeamman asteen koulutukseen, esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologian, tekniikan, koneteollisuuden ja tieteen koulutusohjelmiin kehittyneissä maissa ja toisissa kehittyvissä maissa.
  • Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi pätevien opettajien määrää kehittyvissä maissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa, esimerkiksi kansainvälisen opettajankoulutusta koskevan yhteistyön avulla.

Tavoite 5

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO

Kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen ei ole vain perusihmisoikeus vaan myös elintärkeää kestävän tulevaisuuden kannalta. On osoitettu, että naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen edistää talouskasvua ja kehitystä.
 
YK:n kehitysohjelma UNDP on ottanut sukupuolten tasa-arvon keskeiseksi tavoitteeksi työssään ja saavuttanut siinä huomattavaa edistystä viimeisen 20 vuoden aikana. Koulua käy nyt useampi tyttö kuin 15 vuotta sitten, ja useimmat alueet ovat saavuttaneet sukupuolten tasa-arvon peruskoulutuksessa.
 
Vaikka työmarkkinoilla on naisia enemmän kuin koskaan, joillakin alueilla tähän liittyy edelleen suurta eriarvoisuutta, ja naisilta evätään järjestelmällisesti työoikeudet, jotka miehillä on. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö, epäoikeudenmukainen työnjako palkattoman hoiva- ja kotityön vastuunkannossa sekä naisten syrjintä julkisessa päätöksenteossa ovat yhä suuria kehityksen esteitä. Ilmastonmuutoksella ja katastrofeilla on edelleen suhteettoman suuri vaikutus naisiin ja lapsiin samoin kuin konflikteilla ja muuttoliikkeellä.
 
On tärkeää, että naisille annetaan yhtäläiset oikeudet maan ja kiinteistöjen omistamiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä teknologiaan ja internetiin. Naisia on julkisissa tehtävissä nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, ja naisjohtajuuteen kannustaminen vastaisuudessakin tehostaa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.

77

senttiä

Naiset ansaitsevat vain 77 senttiä siinä, missä miehet saavat samasta työstä dollarin.

1/3

Kaikkiaan 35 prosenttia naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa.

13

prosenttia

Naisten osuus maataloustuottajista on vain 13 prosenttia.

750

miljoonaa

Lähes 750 miljoonaa tällä hetkellä elossa olevaa naista ja tyttöä oli naimisissa ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä.

2/3

Kaksi kolmasosaa kehittyvistä maista on saavuttanut sukupuolten tasa-arvon peruskoulutuksessa.

24

prosenttia

Marraskuussa 2018 kansallisista parlamentin jäsenistä vain 24 prosenttia oli naisia, mikä on hieman enemmän kuin vuoden 1995 osuus, 11,3 prosenttia.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä kaikkialla.
  • Lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta julkisissa ja yksityisissä yhteyksissä, kuten ihmiskauppa ja seksuaalinen tai muu hyväksikäyttö.
  • Lopettaa kaikki haitalliset käytännöt, kuten lapsi- ja pakkoavioliitot sekä naisten sukupuolielinten silpominen.
  • Tunnustaa palkaton hoito- ja kotityö sekä antaa sille arvo tarjoamalla julkisia palveluja, infrastruktuuri ja sosiaaliturvaan liittyviä käytäntöjä sekä edistämällä jaettua vastuuta kodista ja perheestä kansallisten erityispiirteiden mukaisesti.
  • Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.
  • Taata yhtäläiset mahdollisuudet seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä lisääntymisoikeudet kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman ja Pekingin toimintaohjelman sekä niiden arviointikonferenssien päätösasiakirjojen mukaisesti sovitulla tavalla.
  • Toteuttaa uudistuksia, joilla naiset saavat yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin, maan ja muunlaisen omaisuuden omistajuuteen sekä hallintaan, rahoituspalveluihin, perintöön ja luonnonvaroihin kansallisten lakien mukaisesti.
  • Tehostaa mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, käyttöä naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamiseksi.
  • Kehittää ja vahvistaa järkeviä käytäntöjä ja täytäntöönpanokelpoista lainsäädäntöä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisen sekä tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia kaikilla tasoilla.

Tavoite 6

PUHDAS VESI JA SANITAATIO

Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä, ja luvun odotetaan nousevan entisestään ilmastonmuutoksesta aiheutuvan maapallon keskilämpötilan kohoamisen takia. Vaikka vuodesta 1990 lähtien 2,1 miljardilla ihmisellä on käytössään entistä parempi vesihuolto, jokaista maanosaa vaivaa edelleen puute riittävästä ja turvallisesta juomavedestä.
 
Yhä useammat maat kärsivät vesistressistä, ja lisääntyvä kuivuus ja aavikoituminen pahentavat tilannetta entisestään. On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä vähintään yksi neljästä ihmisestä kärsii jatkuvasta veden puutteesta.
 
Turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuuden turvaaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä vaatii investointeja infrastruktuuriin, riittävien sanitaatiomahdollisuuksien tarjoamista ja hygienian edistämistä. Vesistöihin liittyvien ekosysteemien suojelu on ratkaisevan tärkeää.
 
Jotta turvallinen ja edullinen juomavesi voidaan taata kaikille, on tavoitettava yli 800 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole peruspalveluja, ja yli kahden miljardin ihmisen osalta on parannettava palvelujen saatavuutta ja turvallisuutta.
 
Vuonna 2015 4,5 miljardilla ihmisellä ei ollut riittäviä sanitaatiomahdollisuuksia (ulosteiden asianmukainen käsittely ja hävittäminen), ja 2,3 miljardilta ihmiseltä puuttui jopa perusvesihuolto.

5.2

miljardia

Vuonna 2015 maailman väestöstä 71 prosentilla, 5,2 miljardilla ihmisellä, oli turvallista juomavettä, mutta 844 miljoonalta ihmiseltä puuttui jopa perusjuomavesi.

2.9

miljardia

Vuonna 2015 maailman väestöstä 39 prosentilla, 2,9 miljardilla ihmisellä, oli turvallinen sanitaatio, mutta 2,3 miljoonalta ihmiseltä puuttui perusvesihuolto. Yhteensä 892 miljoonaa ihmistä teki tarpeensa ulkosalla.

80

prosenttia

Jätevesistä 80 prosenttia päätyy vesistöihin ilman asianmukaista käsittelyä.

2

miljardia

Vesistressi vaikuttaa yli kahteen miljardiin ihmiseen, ja luvun ennustetaan kasvavan.

80

prosenttia

Kaikkiaan 80 prosentilla maista on jonkinlainen integroidun vesivarojen hoidon perusta.

70

prosenttia

Maailma on menettänyt 70 prosenttia luonnonkosteikoistaan viime vuosisadan aikana.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus tasapuolisesti kaikille.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja tasapuolinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja päästä eroon ulkokäymälöistä kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä heikommassa asemassa olevien tarpeisiin.
  • Parantaa vuoteen 2030 mennessä veden laatua vähentämällä saastumista, lopettamalla kaatopaikat ja minimoimalla vaarallisten kemikaalien ja materiaalien päästöt, puolittamalla käsittelemättömän jäteveden määrä ja lisäämällä merkittävästi maailmanlaajuista kierrätystä ja turvallista uudelleenkäyttöä.
  • Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vedenkäytön tehokkuutta kaikilla sektoreilla, varmistaa kestävä vedenotto ja makean veden riittävyys vesipulan ehkäisemiseksi sekä vähentää merkittävästi vesipulasta kärsivien määrää.
  • Toteuttaa vuoteen 2030 mennessä integroitu vesivarojen hallinta kaikilla tasoilla esimerkiksi valtioiden välisellä yhteistyöllä tarpeen mukaan.
  • Suojella ja ennallistaa vuoteen 2020 mennessä vesistöihin liittyviä ekosysteemejä, kuten vuoria, metsiä, kosteikkoja, jokia, pohjavesiä ja järviä.
  • Laajentaa vuoteen 2030 mennessä kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämiseen liittyvää tukea kehittyville maille veteen ja sanitaatioon liittyvissä toimissa ja ohjelmissa, jotka koskevat esimerkiksi veden talteenottoa, suolanpoistoa, vedenkulutuksen tehostamista, jätevesien käsittelyä sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttöteknologioita.
  • Tukea ja vahvistaa paikallisyhteisöjen osallistumista vesistöjen ja sanitaation kehittämiseen.

Tavoite 7

EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA

Vuosina 2000–2018 sähköä käyttävien määrä kasvoi 78 prosentista 90 prosenttiin ja ilman sähköä olevien määrä laski 789 miljoonaan.
 
Väestö kuitenkin jatkaa kasvuaan ja sen seurauksena myös halvan energian kysyntä kasvaa. Fossiilisista polttoaineista riippuvainen talous aiheuttaa suuria muutoksia ilmastoomme.

Aurinko-, tuuli- ja lämpövoimaan investoiminen, energian tuottavuuden parantaminen ja energian varmistaminen kaikille ovat olennaisen tärkeitä asioita kestävän kehityksen seitsemännen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
 
Infrastruktuurin laajentaminen ja teknologian kehittäminen puhtaan ja tehokkaamman energian tuottamiseksi kaikissa maissa edistää kasvua ja auttaa ympäristöä.

10

prosenttia

Joka kymmenennellä ihmisellä ei vieläkään ole sähköä, ja suurin osa sähköttömistä asuu maaseudulla kehittyvissä maissa. Yli puolet asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

73

prosenttia

Energia on selvästi ilmastonmuutoksen merkittävin syy. Sen osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista on 73 prosenttia.

40

prosenttia

Energiatehokkuus on avainasemassa: Oikean energiatehokkuuspolitiikan avulla maailma voisi täysin ilman uutta teknologiaa saavuttaa yli 40 prosenttia päästövähennyksistä, jotka ovat välttämättömiä ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi.

2.8

miljardia

Lähes kolmannes maailman väestöstä – 2,8 miljardia – käyttää saastuttavia ja epäterveellisiä polttoaineita ruoanlaitossa.

17.5

prosenttia

Vuodesta 2017 lähtien 17,5 prosenttia sähköstä tuotettiin uusiutuvista energialähteistä.

18

miljoonaa

Uusiutuvan energian ala työllisti vuonna 2019 ennätysmäiset 11,5 miljoonaa ihmistä. Muutokset, joita energiantuotannossa ja -käytössä tarvitaan Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi eli lämpötilan nousun rajoittamiseksi alle 2 celsiusasteeseen, voivat luoda 18 miljoonaa työpaikkaa.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille.
  • Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä.
  • Kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden kehitysvauhti maailmanlaajuisesti.
  • Tehostaa vuoteen 2030 mennessä kansainvälistä yhteistyötä, joka tarjoaa mahdollisuuksia puhtaan energian tutkimukseen ja teknologiaan, mukaan lukien uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuus ja edistynyt sekä entistä puhtaampi fossiilisten polttoaineiden käyttöteknologia, sekä edistää investointeja energiainfrastruktuuriin ja puhtaan energian teknologiaan.
  • Laajentaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja uudistaa teknologioita uudenaikaisten ja kestävien energiapalvelujen tarjoamiseksi kaikille kehittyvissä maissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, pienissä kehittyvissä saarivaltioissa ja kehittyvissä sisämaavaltioissa.

Tavoite 8

IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA

Viimeisten 25 vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävien työntekijöiden määrä on pienentynyt huomattavasti vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin pitkäaikaisista vaikutuksista huolimatta.  Kehittyvissä maissa jo yli 34 prosenttia kokonaistyövoimasta kuuluu keskiluokkaan – määrä on miltei kolminkertaistunut vuosina 1991–2015.

Maailmantalouden palautuessa kriisin jäljiltä kasvu on kuitenkin hidastunut ja eriarvoisuus lisääntynyt, eikä työtä riitä kasvavan työvoiman tarpeisiin. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2015 yli 204 miljoonaa työtöntä.

Kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään edistämään kestävää talouskasvua parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä innovointia teknologian alalla. Yrittäjyyteen rohkaiseva politiikka ja työpaikkojen luominen ovat tehokkaita keinoja tähän, koska ne ehkäisevät pakkotyötä, modernia orjuutta ja ihmiskauppaa. Näiden pyrkimysten myötä tavoitteena onkin saavuttaa tuottava täystyöllisyys kaikille vuoteen 2030 mennessä.

5

prosenttia

Arviolta 172 miljoonaa ihmistä maailmassa oli vuonna 2018 ilman työtä – työttömyysaste oli viisi prosenttia.

1

miljoona

Työvoiman kasvun myötä työttömien määrän arvioidaan kasvavan miljoonalla vuodessa ja nousevan 174 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

700

miljoonaa

Noin 700 miljoonaa työntekijää eli äärimmäisessä tai kohtalaisessa köyhyydessä vuonna 2018, alle 3,20 dollarilla päivässä.

48

prosenttia

Vuonna 2018 naisista 48 prosenttia ja miehistä 75 prosenttia kuului työvoimaan. Vuonna 2018 3,5 miljardin kokonaistyövoimasta noin kolme viidestä oli miehiä.

2

miljardia

Vuonna 2016 yhteensä 2 miljardia työntekijää oli epävirallisessa työssä, mikä on 61 prosenttia maailman työvoimasta.

85

miljoonaa

Työpanoksen vajaakäyttö on naisten kohdalla huomattavasti yleisempää kuin miesten – 85 miljoonaa verrattuna 55 miljoonaan.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Ylläpitää kaikkia koskevaa talouskasvua kansallisten olosuhteiden mukaisesti ja erityisesti vähintään seitsemän prosentin BKT:n vuosittaista kasvua vähiten kehittyneissä maissa.
  • Saavuttaa korkeampi taloudellisen tuottavuuden taso monipuolistamisen, teknologian uudistamisen ja innovaatioiden avulla, esimerkiksi panostamalla lisäarvoa luoviin ja työvoimavaltaisiin aloihin.
  • Edistää kehitystä tukevia käytäntöjä, jotka tukevat tuottavaa toimintaa, ihmisarvoisten työpaikkojen luontia, yrittäjyyttä, luovuutta ja innovointia sekä kannustavat mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen, esimerkiksi takaamalla rahoituspalvelujen saatavuus.
  • Parantaa vuoteen 2030 saakka asteittain maailmanlaajuista resurssitehokkuutta kulutuksessa ja tuotannossa ja pyrkiä erottamaan talouskasvu ja ympäristön pilaantuminen toisistaan kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan kymmenvuotisen ohjelmakehyksen mukaisesti, kehittyneet maat eturintamassa.
  • Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä tuottava täystyöllisyys ja ihmisarvoinen työ kaikille, myös nuorille ja vammaisille, sekä sama palkka samanarvoisesta työstä.
  • Vähentää vuoteen 2020 mennessä merkittävästi niiden nuorten määrää, jotka eivät käy työssä tai opiskele.
  • Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan poistamiseksi, varmistaa lapsityön pahimpien muotojen, kuten lapsisotilaiden värväämisen ja käytön, kieltäminen ja poistaminen sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä.
  • Suojata työntekijöiden oikeuksia ja taata turvallinen työympäristö kaikille työntekijöille, myös siirtotyöläisille, erityisesti naisille ja epävarmassa työsuhteessa oleville.
  • Laatia ja toimeenpanna vuoteen 2030 mennessä käytäntöjä työpaikkoja luovan ja paikallista kulttuuria sekä tuotteita edistävän kestävän matkailun edistämiseksi.
  • Tukea kotimaisten rahoituslaitosten kykyä tarjota pankki-, vakuutus- ja rahoituspalveluja kaikille.
  • Lisätä kauppaa tukevaa kehitysapua kehittyville maille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, esimerkiksi vähiten kehittyneille maille suunnattua kauppaan liittyvää teknistä apua koskevan laajennetun integroidun toimintakehyksen kautta.
  • Kehittää ja ottaa vuoteen 2020 mennessä käyttöön maailmanlaajuinen strategia nuorten työllistämiseksi ja panna ILO:n kansainvälinen työllisyyssopimus täytäntöön.

Tavoite 9

KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA

Kestävät investoinnit infrastruktuuriin ja innovaatioihin ovat oleellisia talouskasvun ja kehityksen edistäjiä. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, joten julkinen liikenne, uusiutuva energia, uusien teollisuusalojen kasvu sekä tieto- ja viestintäteknologia ovat entistä tärkeämpiä.

Teknologian kehitys on avain myös kestäviin ratkaisuihin, joita tarvitaan talous- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa, esimerkiksi uusien työpaikkojen luomiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Kestävän teollisuuden edistäminen ja investoinnit tutkimustyöhön ja innovaatioihin ovat tärkeitä keinoja kestävän kehityksen edistämisessä.

Yli 4 miljardia ihmistä, joista yli 90 prosenttia asuu kehittyvissä maissa, elää yhä ilman internetiä. Tämän digitaalisen kuilun kaventaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa kaikkien tasapuolinen tiedonsaanti ja näin rohkaista innovaatioita ja yrittäjyyttä.

2.3

miljardia

Maailmanlaajuisesti 2,3 miljardilla ihmisellä ei ole ulottuvillaan perusvesihuoltoa.

40

prosenttia

Joissakin Afrikan matalan tulotason maissa infrastruktuuri rajoittaa yritysten tuottavuutta noin 40 prosenttia.

2.6

miljardia

Kehittyvissä maissa 2,6 miljardilla ihmisellä ei ole sähköä pysyvästi käytettävissään.

90

prosenttia

Yli 4 miljardia ihmistä, joista yli 90 prosenttia asuu kehittyvissä maissa, elää yhä ilman internetiä.

2.3

miljoonaa

Uusiutuvan energian aloilla työskentelee tällä hetkellä yli 2,3 miljoonaa ihmistä; määrä voisi nousta 20 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

30

prosenttia

Kehittyvissä maissa alle 30 prosenttia maataloustuotteista jalostetaan teollisesti, kun taas korkean tulotason maissa osuus on 98 prosenttia.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria, myös alueellista ja rajat ylittävää infrastruktuuria, taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi panostamalla sen edulliseen ja yhtäläiseen saatavuuteen kaikille.
  • Edistää laajamittaista ja kestävää teollistumista ja nostaa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi teollisuuden osuutta työllistäjänä ja bruttokansantulossa kansallisten olosuhteiden mukaisesti sekä kaksinkertaistaa sen osuus vähiten kehittyneissä maissa.
  • Lisätä pienimuotoisten teollisuus- ja muiden yritysten pääsyä rahoituspalvelujen, kuten edullisten luottojen, piiriin erityisesti kehittyvissä maissa ja niiden integroitumista arvoketjuihin sekä markkinoille.
  • Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa kunkin maan omien valmiuksien mukaisesti.
  • Lisätä tieteellistä tutkimusta, uudistaa teollisuudenalojen teknologisia valmiuksia kaikissa maissa, erityisesti kehittyvissä maissa, esimerkiksi kannustamalla innovointiin ja lisäämällä merkittävästi tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrää miljoonaa ihmistä kohden sekä julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan vuoteen 2030 mennessä.
  • Mahdollistaa kestävä ja sopeutumiskykyinen infrastruktuurin kehittäminen kehittyvissä maissa tarjoamalla tehostettua rahoitus-, teknologia- ja teknistä tukea Afrikan maille, vähiten kehittyneille maille, kehittyville sisämaavaltioille ja pienille kehittyville saarivaltioille.
  • Tukea kehittyvien maiden omaa teknologista kehitystä, tutkimusta ja innovaatioita esimerkiksi varmistamalla suotuisa toimintaympäristö teollisuuden monipuolistamiseksi ja hyödykkeiden jalostusarvon lisäämiseksi.
  • Lisätä merkittävästi tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta ja pyrkiä tarjoamaan yhtäläinen ja edullinen internetin käyttömahdollisuus vähiten kehittyneissä maissa vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite 10

ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN

Tuloerot ovat nousussa – rikkaimmat 10 prosenttia ihmisistä ansaitsee jopa 40 prosenttia maailman tuloista, köyhimmät 10 prosenttia vain 2–7 prosenttia. Jos otetaan huomioon kehittyvien maiden väestönkasvun seuraukset, eriarvoisuus on lisääntynyt 11 prosenttia.

Tuloerot ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä lähes kaikkialla mutta eri tahtiin. Vähäisintä tuloerojen kasvu on ollut Euroopassa ja voimakkainta Lähi-idässä.

Sen vuoksi tarvitaan vankkaa politiikkaa, jolla lisätään tulonsaajien vaikutusmahdollisuuksia ja edistetään kaikkien taloudellista osallisuutta sukupuolesta, rodusta tai etnisestä taustasta riippumatta.

Tuloerot edellyttävät globaaleja ratkaisuja. Tähän kuuluu tehokkaampi rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten sääntely ja valvonta, kehitysapuun kannustaminen ja suorat ulkomaiset investoinnit alueille, joilla tarve on suurin. Ihmisten turvallisen muuttoliikkeen ja liikkuvuuden helpottaminen on myös keskeistä kasvavan kuilun umpeenkuromiseksi.

22

prosenttia

Vuonna 2016 parhaiten ansaitseva prosentti sai maailman tuloista 22 prosenttia, siinä missä heikoimmin ansaitseva 50 prosenttia sai 10 prosenttia tuloista.

16

prosenttia

Vuonna 1980 parhaiten ansaitsevan prosentin osuus maailman tuloista oli 16 prosenttia. Heikoimmin ansaitseva 50 prosenttia sai tuloista 8 prosenttia.

33

prosenttia

Taloudellinen eriarvoisuus johtuu suurelta osin pääoman epätasa-arvoisesta omistuksesta. Vuodesta 1980 lähtien lähes kaikissa maissa on siirretty runsaasti julkista varallisuutta yksityiseen omistukseen. Maailman rikkaimmalla prosentilla vuonna 2016 oli 33 prosentin osuus maailman varallisuudesta.

39

prosenttia

Jos tilanne jatkuu entisellään, maailman rikkaimman prosentin varallisuus kasvaa 39 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

2x

Naiset käyttävät keskimäärin kaksi kertaa enemmän aikaa palkattomiin kotitöihin kuin miehet.

60

prosenttia

Vain 60 prosentissa arviointiin osallistuneista maista naisten saatavilla oli samat rahoituspalvelut kuin miehillä, ja vain 42 prosentissa maista naisilla oli samat maanomistusoikeudet.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Nostaa vuoteen 2030 mennessä väestön köyhimmän 40 prosentin tulojen kasvuvauhti asteittain korkeammalle tasolle kuin kansallinen keskiarvo ja pitää se siellä.
  • Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
  • Taata yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentää eriarvoista kohtelua muun muassa poistamalla syrjinnän mahdollistavat lait, politiikat ja käytännöt sekä edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä, linjauksia ja toimia.
  • Toteuttaa erityisesti finanssipoliittisia, palkkaan ja sosiaaliturvaan liittyviä käytäntöjä ja edistää tasa-arvoa asteittain.
  • Parantaa globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden sääntelyä ja valvontaa sekä tukea tällaisen sääntelyn käyttöönottoa.
  • Turvata kehittyvien maiden parempi edustus ja ääni kansainvälisten talous- ja rahoitusinstituutioiden päätöksenteossa entistä tehokkaampien, uskottavampien, vastuullisempien ja lainmukaisemmin toimivien instituutioiden kehittämiseksi.
  • Mahdollistaa ihmisten turvallinen, järjestelmällinen ja vastuullinen muuttoliike sekä liikkuvuus esimerkiksi suunnitelmallisten ja hyvin hallinnoitujen maahanmuuttopolitiikkojen avulla.
  • Ottaa kehittyviä maita, erityisesti vähiten kehittyneitä maita, varten käyttöön erityisen ja eriytetyn kohtelun periaate Maailman kauppajärjestön sopimusten mukaisesti.
  • Kannustaa viralliseen kehitysapuun ja rahoitusvirtoihin, kuten ulkomaisiin suoriin investointeihin maihin, joissa tarve on suurin, erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin, Afrikan maihin, pieniin kehittyviin saarivaltioihin ja kehittyviin sisämaavaltioihin niiden kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti.
  • Pienentää vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien tekemien rahalähetysten käsittelykuluja alle 3 prosenttiin ja poistaa rahalähetyskanavat, joiden kulut ovat yli 5 prosenttia.

Tavoite 11

KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT

Yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä luku tulee nousemaan 6,5 miljardiin, mikä on kaksi kolmasosaa kaikista maailman ihmisistä. Kestävää kehitystä ei voida saavuttaa, jos emme muuta tapaamme rakentaa ja hallinnoida kaupunkialueita.
 
Väestönkasvu ja lisääntynyt muuttoliike ovat johtaneet kehittyvien maiden kaupungistumiseen, jonka tuloksena on syntynyt megakaupunkeja ja slummeista on tullut tyypillinen kaupunkielämäntavan piirre. 
 
Kestävä kaupungistuminen tarkoittaa, että tarjolla on työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä turvallista ja kohtuuhintaista asumista ja että rakennamme selviytymiskykyisiä yhteiskuntia ja talouksia. Se edellyttää myös investointeja julkiseen liikenteeseen, vihreiden julkisten tilojen luomiseen sekä osallistavan kaupunkisuunnittelun tehostamiseen.

4.2

miljardia

Vuonna 2018 kaupungeissa asui 4,2 miljardia ihmistä, 55 prosenttia maailman väestöstä. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkiväestön määrän odotetaan nousevan 6,5 miljardiin.

3

prosenttia

Kaupunkien pinta-ala on yhteensä vain 3 prosenttia maapallosta, mutta niiden osuus energiankulutuksesta on 60–80 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä ainakin 70 prosenttia.

828

miljoonaa

Slummeissa elää arvioiden mukaan 828 miljoonaa ihmistä, ja määrä vain kasvaa.

33

kaupunkia

Vuonna 1990 maailmassa oli kymmenen kaupunkia, joiden asukasluku oli yli 10 miljoonaa. Vuoteen 2014 mennessä megakaupunkien määrä nousi 28:een, ja arvioitiin, että vuoteen 2018 mennessä niitä olisi jo 33. Tulevaisuudessa yhdeksän kymmenestä megakaupungista on kehittyvissä maissa.

90

prosenttia

Tulevina vuosikymmeninä 90 prosenttia kaupunkien kasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa.

80

prosenttia

Kaupunkien taloudellinen merkitys on valtava. Ne tuottavat noin 80 prosenttia maailman bruttokansantulosta.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille riittävä, turvallinen ja edullinen asunto ja peruspalvelut sekä kehittää slummien oloja.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille turvallinen, edullinen, luotettava ja kestävä liikennejärjestelmä, parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti lisäämällä julkista liikennettä ja kiinnittämällä erityistä huomiota huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeisiin.
  • Lisätä vuoteen 2030 mennessä osallistavaa ja kestävää kaupungistumista ja mahdollisuuksia osallistavaan, yhtenäiseen ja kestävään asuinyhteisöjen suunnitteluun sekä hallinnointiin kaikissa maissa.
  • Tehostaa hankkeita maailman kulttuuri- ja luontoperinnön suojelemiseksi.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi katastrofien, kuten vesistöjen pilaantumisen, aiheuttamia kuolemantapauksia ja niille altistuvien ihmisten määrää sekä niihin liittyviä suoria taloudellisia tappioita suhteessa maailmanlaajuiseen bruttokansantuloon panostaen erityisesti köyhien ja huono-osaisten suojelemiseen.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun sekä yhdyskunta- ja muiden jätteiden käsittelyyn.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä yhtäläinen pääsy turvallisiin, osallistaviin, vihreisiin ja julkisiin tiloihin erityisesti naisille ja lapsille, ikääntyneille sekä vammaisille.
  • Tukea kaupunkialueiden, niiden lähialueiden ja maaseudun välisiä positiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä yhteyksiä tukemalla kansallisia ja alueellisia kehityssuunnitelmia.
  • Lisätä vuoteen 2020 mennessä merkittävästi niiden kaupunkien ja asuinyhteisöjen määrää, jotka laativat ja toteuttavat osallistamiseen, resurssitehokkuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen ja niihin sopeutumiseen sekä katastrofeista selviytymiseen tähtääviä yhtenäisiä politiikkatoimia ja suunnitelmia, sekä kehittää ja toteuttaa kokonaisvaltaisia katastrofiriskien hallintatoimia kaikilla tasoilla katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain toimintakehyksen 2015–2030 puitteissa.
  • Tukea esimerkiksi rahoituksen ja teknisen avun keinoin vähiten kehittyneitä maita kestävien ja selviytymiskykyisten, paikallisista materiaaleista tehtyjen rakennusten pystyttämisessä.

Tavoite 12

VASTUULLISTA KULUTTAMISTA

Talouskasvun ja kestävän kehityksen saavuttaminen vaatii ekologisen jalanjäljen välitöntä pienentämistä kulutus- ja tuotantotapoja muuttamalla. Maatalous on maailmanlaajuisesti suurin vedenkuluttaja, ja kastelujärjestelmät vievät 70 prosenttia kaikesta käytössä olevasta makeasta vedestä.

Yhteisten luonnonvarojemme tehokas hallinnointi sekä kemikaalien ja jätteiden kestävä käsittely ovat tärkeitä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Kuluttajien ja yritysten kannustaminen kierrättämiseen ja jätteiden vähentämiseen ovat yhtä tärkeitä kuin kehittyvien maiden tukeminen kohti kestävämpää kulutusta vuoteen 2030 mennessä.

Suuri osa maailman väestöstä kuluttaa edelleen liian vähän, jotta edes heidän perustarpeensa täyttyisivät.  Maailmanlaajuisen henkeä kohti lasketun ruokajätteen määrän puolittaminen sekä jälleenmyyjä- että kuluttajatasolla on tärkeää tehokkaampien tuotanto- ja jakeluketjujen saavuttamiseksi. Tämä on askel kohti parempaa ruokaturvaa ja resurssitehokkaampaa taloutta.

1.3

miljardia

Vuosittain tuhlataan 1,3 miljardia tonnia ruokaa, ja samanaikaisesti lähes 2 miljardia ihmistä näkee nälkää tai on aliravittuja.

22

prosenttia

Elintarvikealan osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 22 prosenttia ja seurausta pääasiassa metsien muuntamisesta maatalousmaaksi.

2

miljardia

Maailmanlaajuisesti kaksi miljardia ihmistä on ylipainoisia tai lihavia.

3

prosenttia

Vain kolme prosenttia maailman vedestä on makeaa vettä (juomakelpoista), ja ihmiset käyttävät sitä niin nopeasti, ettei luonto pysty pitämään varastoa yllä.

$120

miljardia

Jos ihmiset kaikkialla vaihtaisivat energiatehokkaisiin lamppuihin, maailma säästäisi vuosittain 120 miljardia dollaria.

20

prosenttia

Viidennes maailman energian loppukulutuksesta vuonna 2013 oli peräisin uusiutuvista lähteistä.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Panna täytäntöön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen ohjelmakehys kaikissa maissa kehittyneiden maiden johdolla kehittyvien maiden kehitystaso ja valmiudet huomioiden.
  • Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.
  • Puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien.
  • Varmistaa vuoteen 2020 mennessä ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely niiden koko elinkaaren ajan sovittujen kansainvälisten toimintakehysten mukaisesti ja vähentää merkittävästi niiden vapautumista ilmaan, veteen ja maahan, jotta haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön voidaan minimoida.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.
  • Kannustaa erityisesti suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä ottamaan käyttöön kestävät käytännöt ja sisällyttämään kestävää kehitystä koskevat yritysvastuutiedot raportointiinsa.
  • Edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kestävästä kehityksestä ja luontoa suosivista elämäntavoista ollaan tietoisia kaikkialla.
  • Tukea kehittyviä maita tieteellisten ja teknologisten valmiuksien vahvistamisessa, jotta ne voivat siirtyä kestävämpiin kulutus- ja tuotantotapoihin.
  • Kehittää ja ottaa käyttöön työkaluja, joilla voidaan valvoa kestävän kehityksen vaikutusta työpaikkoja luovan ja paikallista kulttuuria ja tuotteita edistävän kestävän matkailun kannalta.
  • Järkeistää tehottomia ja tuhlailevaan kulutukseen kannustavia fossiilisten polttoaineiden tukia poistamalla markkinoiden vääristymiä paikallisten olosuhteiden mukaisesti, esimerkiksi uudistamalla verotusta ja lakkauttamalla haitallisia tukia niiden ympäristövaikutusten perusteella ottaen kuitenkin huomioon kehittyvien maiden erityistarpeet ja tilanteen sekä minimoiden niiden kehitykselle mahdollisesti aiheutuvat haitat siten, että köyhien ja vaikutusten kohteeksi joutuvien yhteisöjen asema voidaan turvata.

Tavoite 13

ILMASTOTEKOJA

Maailmassa ei ole yhtään maata, johon ilmastonmuutos ei merkittävästi vaikuttaisi.  Kasvihuonekaasupäästöt ovat yli puolet suuremmat kuin 1990-luvun alussa. Ilmaston lämpenemisellä on pitkäaikaisia seurauksia ilmaston toimintaan, mikä voi olla peruuttamatonta, jollei toimiin ryhdytä välittömästi.

Vuosittaiset luonnonkatastrofeista aiheutuvat taloudelliset tappiot ovat tällä hetkellä satoja miljardeja dollareita. Geofysikaalisista katastrofeista, joista 91 prosenttia liittyi ilmastoon, aiheutui vuosina 1998–2017 1,3 miljoonaa kuolemantapausta ja 4,4 miljardia loukkaantumista, joten seuraukset ihmiselle ovat myös vakavat. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä suunnata joka vuosi 100 miljardia dollaria kehittyvien maiden tukemiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja investoinneissa vähähiiliseen kehitykseen.

Haavoittuvien alueiden tukeminen edistää 13. tavoitteen lisäksi suoraan myös muita kestävän kehityksen tavoitteita. Näiden toimien on sovittava myös pyrkimyksiin sisällyttää katastrofiriskitoimet, kestävä luonnonvarojen hallinta ja ihmisten turvallisuus kansallisiin kehitysstrategioihin. Vahvan poliittisen tahdon ja lisäinvestointien avulla on nykyistä teknologiaa käyttämällä edelleen mahdollista rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneesta tasosta ja pyrkiä 1,5 celsiusasteen tavoitetta kohti, mutta tämä edellyttää välittömiä ja kunnianhimoisia yhteisiä toimia.

+1°

celsius

Arvioidaan, että vuoden 2017 jälkeen ihminen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen noin yhdellä celsiusasteella verrattuna esiteollisen kauden tasoon.

+20

cm

Merenpinta on noussut noin 20 cm vuodesta 1880, ja sen ennustetaan nousevan vuoteen 2100 mennessä vielä 30–122 cm.

2050

Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttää, että maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt vähenevät 45 prosenttia vuosina 2010–2030 ja saavuttavat nollan vuoteen 2050 mennessä.

1/3

Pariisin sopimuksen mukaiset ilmastositoumukset kattavat vain kolmanneksen päästövähennyksistä, jotka tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen celsiusasteeseen.

$26

biljoonaa

Kunnianhimoisilla ilmastotoimilla voitaisiin saavuttaa yli 26 biljoonan dollarin taloudellinen hyöty vuoteen 2030 mennessä.

18

miljoonaa

Pelkästään energia-alalla syntyy vuoteen 2030 mennessä noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotka liittyvät pääasiassa kestävään energiaan.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Parantaa kaikkien maiden selviytymiskykyä ja valmiuksia sopeutua ilmastoon liittyviin uhkiin ja luonnonkatastrofeihin.
  • Integroida ilmastotoimet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
  • Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lieventämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.
  • Panna täytäntöön YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen osallistuvien kehittyneiden maiden lupaus kerätä vuoteen 2020 mennessä vuosittain 100 miljardia dollaria kehittyvien maiden ilmastotoimiin ja varmistaa vihreän ilmastorahaston läpinäkyvä täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen pääomittamisen kautta mahdollisimman pian.
  • Edistää mekanismeja, joilla lisätään tietoisuutta tehokkaasta ilmastonmuutokseen liittyvästä suunnittelusta ja hallinnasta vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltiossa, painopisteinä erityisesti naiset, nuoret ja paikalliset sekä syrjäytyneet yhteisöt.

Tavoite 14

VEDENALAINEN ELÄMÄ

Maailman meret ja niiden lämpötilat, kemialliset olosuhteet, virrat ja elämä pitävät yllä järjestelmää, jonka ansiosta maapallo on elinkelpoinen.  Se, miten näitä resursseja käytetään, on hyvin tärkeää sekä ihmiselämän että ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitsemisen kannalta.

Yli kolmen miljardin ihmisen toimeentulo perustuu meri- ja rannikkoalueiden monimuotoisuuteen. Tällä hetkellä lähes kolmannes maailman merien kalakannoista on ylikalastettuja, joten niiden tuotto ei ole kestävällä tasolla.

Valtameret imevät itseensä myös noin 30 prosenttia ihmisten tuottamasta hiilidioksidista. Valtamerten happamoituminen taas on lisääntynyt 26 prosenttia teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen. Merten saastuminen, josta valtaosa tulee maalla sijaitsevista lähteistä, on saavuttamassa hälyttävän tason, ja merten jokaiselta neliökilometriltä löytyy keskimäärin 13 000 muoviroskaa.

Kestävän kehityksen tavoittein pyritään hoitamaan ja suojelemaan meri- ja rannikkoekosysteemejä pilaantumiselta kestävällä tavalla sekä vähentämään valtamerten happamoitumisen seurauksia. Valtamerten luonnonvarojen suojelun ja kestävän käytön tehostaminen kansainvälisen oikeuden avulla auttaa myös lieventämään joitakin valtameriin liittyvistä haasteista.

75

prosenttia

Maapallon pinta-alasta kolme neljäsosaa on valtamerten peitossa, meret muodostavat myös 99 prosenttia maapallon elintilasta tilavuusprosentteina.

200K

Meressä elää lähes 200 000 tunnistettua lajia, mutta todellinen määrä voi liikkua jopa miljoonissa.

40

prosenttia

Jopa 40 prosenttia merialueista kärsii saastumisesta, kalakantojen romahtamisesta, rannikon elinympäristöjen häviämisestä ja muusta ihmisen toiminnasta.

30

prosenttia

Valtameret imevät itseensä noin 30 prosenttia ihmisen tuottamasta hiilidioksidista ja lieventävät siten ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.

3

miljardia

Yli kolmen miljardin ihmisen toimeentulo perustuu meri- ja rannikkoalueiden monimuotoisuuteen.

$3

biljoonaa

Meri- ja rannikkoalueiden luonnonvarojen ja teollisuuden markkina-arvon arvioidaan olevan noin 3 biljoonaa dollaria vuodessa, mikä on noin 5 prosenttia maailman bruttokansantulosta.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Ehkäistä ja vähentää vuoteen 2025 mennessä merkittävästi varsinkin sellaista merten saastumista, joka aiheutuu maalla tapahtuvasta toiminnasta, kuten meriin päätyviä jätteitä ja ravinnekuormitusta.
  • Suojella ja hallita vuoteen 2020 mennessä kestävästi meri- ja rannikkoekosysteemejä merkittävien haittavaikutusten ehkäisemiseksi esimerkiksi vahvistamalla niiden selviytymiskykyä sekä ryhtyä ennallistamistoimiin terveiden ja tuottavien merialueiden turvaamiseksi.
  • Minimoida ja torjua merten happamoitumisen vaikutuksia esimerkiksi tehostamalla tieteellistä yhteistyötä kaikilla tasoilla.
  • Säännellä kalastusta tehokkaasti vuoteen 2020 mennessä ja lopettaa ylikalastus, laiton, raportoimaton ja sääntelemätön kalastus sekä tuhoisat kalastuskäytänteet ja toteuttaa tieteeseen perustuvia hallintasuunnitelmia, jotta kalakannat voidaan palauttaa mahdollisimman lyhyessä ajassa vähintään tasoille, joilla voidaan taata suurin mahdollinen kestävä tuotto kalakantojen biologisten ominaisuuksien mukaisesti.
  • Suojella vuoteen 2020 mennessä vähintään 10 prosenttia rannikko- ja merialueista kansallisten ja kansainvälisten lakien sekä parhaan käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaisesti.
  • Kieltää vuoteen 2020 mennessä tietyt kalastustukien muodot, jotka edistävät ylikapasiteettia ja -kalastusta, poistaa tuet, jotka edistävät laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, ja pidättyä tällaisten tukien käyttöönotosta sekä tunnustaa, että kehittyvien ja vähiten kehittyneiden maiden asianmukaisen ja tehokkaan erityis- ja erilliskohtelun pitäisi olla olennainen osa näitä Maailman kauppajärjestön WTO:n kalastusalan tukia koskevia neuvotteluja.
  • Kasvattaa vuoteen 2030 mennessä pienille kehittyville saarivaltioille ja vähiten kehittyneille maille kertyviä taloudellisia hyötyjä kestävästä meriluonnonvarojen käytöstä esimerkiksi kalastuksen, vesiviljelyn ja matkailun kestävän hallinnoinnin aloilla.
  • Kerätä tutkimustietoa, kehittää tutkimuskapasiteettia ja siirtää meriteknologiaa noudattaen hallitustenvälisen meritieteellisen komission meriteknologian siirtämistä koskevia ehtoja ja ohjeita, jotta voidaan kohentaa merten tilaa ja lisätä merten biologisen monimuotoisuuden positiivista vaikutusta kehittyvien maiden, erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden, kehitykseen.
  • Tarjota pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille mahdollisuus hyödyntää meriluonnonvaroja ja pääsy merimarkkinoille.
  • Tehostaa merten ja meriluonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä panemalla täytäntöön YK:n merioikeusyleissopimuksessa vahvistettu kansainvälinen lainsäädäntö, joka on oikeudellinen kehys merten ja meriluonnonvarojen suojelulle ja kestävälle käytölle, kuten Tulevaisuus, jota tavoittelemme (The Future We Want) -päätösasiakirjan 158 kappaleessa todetaan.

Tavoite 15

MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ

Maailman vesistöjen lailla myös maaekosysteemit vaikuttavat maapallon elinkelpoisuuteen. Ihmisen ruokavaliosta 80 prosenttia muodostuu kasvillisuudesta, ja maanviljely on tärkeä taloudellinen voimavara. Metsät kattavat 30 prosenttia maan pinta-alasta tarjoten sekä elinympäristön miljoonille lajeille että tärkeän puhtaan ilman ja veden lähteen. Metsät ovat tärkeitä myös ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Menetämme joka vuosi 13 miljoonaa hehtaaria metsää, ja kuivien maa-alueiden tilan jatkuva heikkeneminen on aiheuttanut 3,6 miljardin hehtaarin aavikoitumisen pahentaen suhteettomasti maailman köyhien yhteisöjen tilannetta.

Vaikka 15 prosenttia maa-alasta on suojeltu, biologinen monimuotoisuus on yhä uhattuna. Lähes 7 000 eläin- ja kasvilajista on käyty laitonta kauppaa. Laiton kauppa paitsi heikentää biologista monimuotoisuutta myös luo turvattomuutta, ruokkii konflikteja ja lisää korruptiota.

On ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, jotta voidaan pelastaa luontotyypit ja biologinen monimuotoisuus, jotka ovat osa yhteistä perintöämme ja tukevat maailmanlaajuista ruoka- ja vesiturvaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä rauhaa ja turvallisuutta.

1.6

miljardia

Noin 1,6 miljardin ihmisen toimeentulo perustuu metsiin.

80

prosenttia

Yli 80 prosenttia kaikista maalla elävistä eläin-, kasvi- ja hyönteislajeista elää metsissä.

2.6

miljardia

Noin 2,6 miljardin ihmisen toimeentulo perustuu maatalouteen.

33

prosenttia

Luontoperusteiset ilmastoratkaisut voivat edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

$125

biljoonaa

Ekosysteemien arvo ihmisten elinkeinoille ja hyvinvoinnille on rahassa mitattuna 125 biljoonaa dollaria vuodessa.

60-80

prosenttia

Vuoristoalueet tuottavat 60–80 prosenttia maapallon makeasta vedestä.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Suojella ja ennallistaa vuoteen 2020 mennessä maa- ja sisämaassa sijaitsevia makean veden ekosysteemejä ja niihin liittyviä palveluja, erityisesti metsiä, kosteikkoja, vuoria ja kuivan maan alueita, sekä turvata niiden kestävä käyttö kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvien velvoitteiden mukaisesti.
  • Edistää vuoteen 2020 mennessä kaikkien metsätyyppien kestävien hoitomenetelmien käyttöönottoa, pysäyttää metsäkato, ennallistaa tuhoutuneita metsäalueita ja lisätä maailmanlaajuista metsittämistä ja uudelleenmetsittämistä merkittävästi.
  • Torjua vuoteen 2030 mennessä aavikoituminen, ennallistaa esimerkiksi aavikoitumisen, kuivuuden ja tulvien tuhoama maaperä ja pyrkiä saavuttamaan nollataso maaperän pilaantumisessa.
  • Varmistaa vuoteen 2030 mennessä vuoristoekosysteemien ja niiden biologisen monimuotoisuuden suojelu, jotta voidaan parantaa niiden mahdollisuutta tarjota kestävän kehityksen kannalta olennaisia hyötyjä.
  • Ryhtyä kiireellisiin ja riittäviin toimiin, joilla vähennetään luontotyyppien tuhoutumista, pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja vuoteen 2020 mennessä suojellaan uhanalaisia lajeja sekä estetään niiden kuoleminen sukupuuttoon.
  • Edistää geeniresurssien käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasavertaista jakautumista sekä edistää tällaisten resurssien asianmukaisia käyttömahdollisuuksia kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
  • Ryhtyä kiireellisiin toimiin suojeltujen kasvien ja eläinten salametsästyksen ja -kaupan lopettamiseksi sekä puuttua laittomien villieläinperäisten tuotteiden kysyntään ja tarjontaan.
  • Ottaa vuoteen 2020 mennessä käyttöön menetelmiä, joilla voidaan estää ja merkittävästi vähentää haitallisten vierasperäisten lajien vaikutuksia maa- ja vesiekosysteemeihin sekä rajoittaa ja hävittää haitallisimmiksi katsottuja lajeja.
  • Integroida vuoteen 2020 mennessä ekosysteemiin ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät arvot kansalliseen ja paikalliseen suunnitteluun, kehitysprosesseihin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin sekä -toimiin.
  • Kohdentaa ja merkittävästi lisätä rahoitusta kaikista lähteistä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun sekä kestävään käyttöön.
  • Kohdentaa merkittävästi resursseja kaikista lähteistä ja kaikilla tasoilla kestävän metsänhoidon rahoittamiseen sekä tarjota riittäviä kannustimia kehittyville maille tällaisen metsänhoidon sekä suojelu- ja metsitystoimien edistämiseksi.
  • Lisätä maailmanlaajuista tukea suojeltujen lajien salametsästyksen ja -kaupan vastaiseen taisteluun esimerkiksi parantamalla paikallisyhteisöjen valmiuksia hankkia elantonsa kestävillä tavoilla.

Tavoite 16

RAUHA, OIKEUDENMUKAISUUS JA HYVÄ HALLINTO

Kestävästä kehityksestä ei ole toivoa ilman rauhaa, vakautta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa tehokasta hallintoa. Silti maailmamme on yhä jyrkemmin jakautunut. Joillakin alueilla vallitsee rauha, turvallisuus ja vauraus mutta toiset ovat ajautuneet loputtomalta vaikuttavaan konflikti- ja väkivaltakierteeseen. Tämä ei ole väistämätöntä, ja siihen onkin puututtava.

Aseellisella väkivallalla ja turvattomuudella on tuhoisa vaikutus maan kehitykseen, mikä vaikuttaa talouskasvuun ja johtaa usein ylisukupolvisiin kärsimyksiin. Seksuaalista väkivaltaa, rikollisuutta, hyväksikäyttöä ja kidutusta esiintyy yleisesti konfliktien aikana tai kun oikeusvaltio toimii puutteellisesti, ja maiden on ryhdyttävä toimiin haavoittuvassa asemassa olevien suojelemiseksi.

Kestävän kehityksen tavoittein pyritään vähentämään merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja tehostamaan yhteistyötä paikallisten hallitusten ja yhteisöjen välillä konfliktien ja kriisien ratkaisemiseksi. Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ovat kehityksen kannalta avainasemassa. Laittomien aseiden kitkeminen ja kehittyvien maiden osallisuuden vahvistaminen kansainvälisten instituutioiden toiminnassa ovat myös tärkeitä edellytyksiä tavoitteen saavuttamiseksi.

68.5

miljoonaa

Vuoden 2017 loppuun mennessä 68,5 miljoonaa ihmistä oli joutunut lähtemään pois asuinalueeltaan vainojen, konfliktien, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.

10

miljoonaa

Vailla kansalaisuutta ja sen tuomia oikeuksia olevia on ainakin 10 miljoonaa.

$1.26

biljoonaa

Korruptio, lahjonta, varkaudet ja veronkierto maksavat kehittyville maille 1,26 biljoonaa dollaria vuodessa.

49

maassa

Jopa 49 maassa ei ole lakeja, jotka suojelevat naisia perheväkivallalta.

46

maassa

Naisilla on tällä hetkellä 46 maassa yli 30 prosenttia paikoista vähintään yhdessä kansallisen parlamentin elimessä.

1

miljardi

Miljardi ihmistä on lain edessä ”näkymättömiä”, koska he eivät voi todistaa henkilöllisyyttään. Tähän sisältyy arviolta 625 miljoonaa alle 14-vuotiasta lasta, joiden syntymiä ei ole koskaan rekisteröity.

Tavoitteen alatavoitteet

  • Vähentää merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia kaikkialla.
  • Lopettaa kaikki lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja kaikki väkivallan muodot sekä lasten kiduttaminen.
  • Edistää oikeusturvaa kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla sekä varmistaa yhdenvertainen oikeussuoja kaikille.
  • Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi laittomia rahoitus- ja asevirtoja, tehostaa varastetun omaisuuden palauttamista ja taistella kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden muotoja vastaan.
  • Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan
  • Kehittää tehokkaita, vastuullisia ja avoimia instituutioita kaikilla tasoilla.
  • Varmistaa joustava, kaikkia koskeva, osallistava ja edustava päätöksenteko kaikilla tasoilla.
  • Laajentaa ja vahvistaa kehittyvien maiden osallistumista maailmanlaajuiseen hallinnointiin ja siihen liittyviin järjestelmiin.
  • Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille laillinen henkilöllisyys, myös rekisteröinti syntyessä.
  • Taata julkinen tietojen saatavuus ja turvata perusvapaudet kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
  • Vahvistaa keskeisiä kansallisia instituutioita muun muassa kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen sekä terrorismin ja rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehittyvissä maissa.
  • Edistää ja panna täytäntöön syrjinnän vastaisia kestävään kehitykseen liittyviä lakeja ja politiikkatoimia.

Tavoite 17

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan toteuttaa vain vahvojen maailmanlaajuisten kumppanuuksien ja yhteistyön avulla. Virallisen kehitysavun määrä on pysynyt ennallaan mutta alle tavoitteen. Vuonna 2017 se oli 147 miljardia dollaria. Konfliktien tai luonnonkatastrofien aiheuttamissa humanitaarisissa kriiseissä tarvitaan yhä enemmän varoja ja apua. Monet maat tarvitsevat virallista kehitysapua myös kasvun ja kaupan edistämiseksi.

Maailman maat ovat tällä hetkellä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa kuin koskaan aikaisemmin. Teknologian kehitys ja parantunut tiedon saatavuus ovat olleet merkittäviä tekijöitä ideoiden jakamisessa ja innovaatioiden vaalimisessa. Yhtenäiset poliittiset linjaukset kehittyvien maiden velkaantumisen hallitsemiseksi sekä investointien kohdistaminen vähiten kehittyneisiin maihin ovat oleellisia tekijöitä kestävän kasvun ja kehityksen kannalta.

Kestävän kehityksen tavoittein pyritään tehostamaan pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvaa yhteistyötä tukemalla kansallisia suunnitelmia tavoitteiden täyttymiseksi.  Kansainvälisen kaupan edistäminen ja kehittyvien maiden viennin lisääminen on olennainen osa yleismaailmallista, sääntöihin perustuvaa ja oikeudenmukaista kauppajärjestelmää. Näin saavutetaan oikeudenmukainen, avoin ja kaikkia hyödyttävä järjestelmä.

$5

biljoonaa

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 5–7 biljoonan dollarin vuosi-investointeja.

$147.2

miljardia

Virallisen kehitysavun kokonaismäärä nousi 147,2 miljardiin dollariin vuonna 2017.

$613

miljardia

Vuonna 2017 kansainvälisten rahalähetysten määrä oli 613 miljardia dollaria, josta 76 prosenttia suuntautui kehittyviin maihin.

6

maata

Vuonna 2016 kuusi maata saavutti kansainvälisen tavoitteen pitää julkinen kehitysapu (ODA) vähintään 0,7 prosentissa bruttokansantulosta.

$18.2

biljoonaa

Kestävät ja vastuulliset investoinnit ovat kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta merkittäviä pääoman lähteitä. Vuonna 2016 sijoitusten kokonaismäärä tässä omaisuusluokassa oli 18,2 biljoonaa dollaria.

$155.5

miljardia

Kestävän liiketoiminnan joukkolainamarkkinat kasvavat. Vuonna 2018 vihreiden joukkolainojen arvo nousi maailmanlaajuisesti 155,5 miljardiin dollariin, mikä on 78 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tavoitteen alatavoitteet

Rahoitus

  • Vahvistaa kotimaisten resurssien käyttöönottoa esimerkiksi kehittyville maille kohdistettavan kansainvälisen tuen kautta, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan verojen ja muiden tuottojen keräämiseen.
  • Kannustaa kehittyneitä maita noudattamaan täysimääräisesti sitoumustaan viralliseen kehitysapuun, mikä useiden kehittyneiden maiden kohdalla tarkoittaa sitoumusta käyttää 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta viralliseen kehitysapuun (ODA/GNI) kehittyville maille ja 0,15–0,20 prosenttia viralliseen kehitysapuun (ODA/GNI) vähiten kehittyneille maille. Julkisen kehitysavun tarjoajia kannustetaan asettamaan tavoitteeksi käyttää vähintään 0,20 prosenttia vähiten kehittyneille maille suunnattavaan kehitysapuun.
  • Ottaa käyttöön lisärahoitusta kehittyville maille useista eri lähteistä.
  • Auttaa kehittyviä maita saavuttamaan pitkän aikavälin velkakestävyys koordinoiduilla käytännöillä, joiden tavoitteena on edistää velkarahoitusta, velkahelpotuksia ja velkojen uudelleenjärjestelyä tarpeen mukaan sekä puuttua erittäin velkaantuneiden köyhien maiden ulkoiseen velkaan velkaongelmien vähentämiseksi.
  • Ottaa vähiten kehittyneitä maita varten käyttöön investointeja edistäviä järjestelmiä.

Teknologia

  • Tehostaa pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvaa sekä kolmenvälistä alueellista ja kansainvälistä tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä ja valmiuksia sekä kehittää tietämyksen jakamista keskinäisesti sovituin ehdoin, esimerkiksi parantamalla nykyisten mekanismien keskinäistä koordinointia erityisesti YK:n tasolla sekä maailmanlaajuisen teknologiansiirtoa helpottavan mekanismin avulla.
  • Edistää ympäristönäkökulmasta kestävän teknologian kehittämistä, siirtämistä, levittämistä ja saatavuutta kehittyvissä maissa suotuisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti, keskinäisten sopimusten mukaisesti.
  • Ottaa täysimääräisesti käyttöön teknologiapankki sekä tutkimus-, teknologia- ja innovaatiovalmiuksia kehittävä mekanismi vähiten kehittyneille maille vuoteen 2017 mennessä ja lisätä mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, käyttöä.

Valmiuksien kehittäminen

  • Tarjota kehittyville maille vahvempaa kansainvälistä apua tehokkaaseen ja kohdistettuun valmiuksien kehittämiseen, jotta kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi voidaan tukea esimerkiksi pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvan sekä kolmenvälisen yhteistyön kautta.

Kauppa

  • Edistää yleismaailmallista, sääntöihin perustuvaa, avointa, syrjimätöntä ja yhdenvertaista monenvälistä Maailman kauppajärjestön WTO:n alaisuudessa toimivaa kauppajärjestelmää muun muassa viemällä päätökseen Dohan kehitysohjelman alaiset neuvottelut.
  • Lisätä merkittävästi kehittyvien maiden vientiä siten, että erityisesti vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmanlaajuisesta viennistä voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.
  • Taata vähiten kehittyneille maille viipymättä tulliton ja kiintiötön, pysyvä pääsy markkinoille Maailman kauppajärjestön WTO:n päätösten mukaisesti esimerkiksi varmistamalla, että vähiten kehittyneistä maista tapahtuvaa tuontia koskevat etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt ovat avoimia, selkeitä ja markkinoille pääsyä edistäviä.

Järjestelmän ongelmat

Poliittinen ja institutionaalinen yhtenäisyys

  • Parantaa maailmanlaajuista makrotaloudellista vakautta muun muassa politiikkatoimien koordinoinnin ja johdonmukaisuuden avulla.
  • Parantaa kestävää kehitystä koskevan politiikan johdonmukaisuutta.
  • Kunnioittaa kunkin maan poliittista vapautta ja johtajuutta köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän politiikkatoimen laatimisessa ja toteuttamisessa.

Useiden sidosryhmien kumppanuudet

  • Tehostaa kestävän kehityksen globaalia kumppanuutta ja täydentää sitä useiden sidosryhmien kumppanuuksilla, jotka vievät eteenpäin ja jakavat tietämystä, asiantuntemusta, teknologiaa ja rahoitusresursseja kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi kaikissa maissa, erityisesti kehittyvissä maissa.
  • Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta.

Tiedot, valvonta ja vastuut

  • Tehostaa vuoteen 2020 mennessä tukea kehittyvien maiden, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot, valmiuksien kehittämiselle siten, että laadukkaiden, oikea-aikaisten ja luotettavien, tulotason, sukupuolen, iän, rodun, etnisyyden, maahanmuuttaja-aseman, vammaisuuden, maantieteellisen sijainnin ja muiden kansallisissa konteksteissa merkittävien ominaisuuksien perusteella eriytettyjen tietojen saatavuutta voidaan merkittävästi parantaa.
  • Kehittää vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen etenemistä koskevia mittareita bruttokansantulon rinnalle nykyisten hankkeiden pohjalta sekä tukea tilastointivalmiuksien kehittämistä kehittyvissä maissa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEIDEN MATERIAALIPANKKI