Vain kahdessa vuodessa hankkeen tulokset ovat olleet vaikuttavia. Phulo Devi ja hänen naapurinsa ovat innoissaan siitä, mitä he ansaitsevat jo tuottamillaan vihanneksilla. Päätulon odotetaan kertyvän, kun hedelmät (mango, sitruuna, papaija, jne.) alkavat kantaa hedelmää ensi vuonna niiden täyttäessä kolme vuotta. Paikalliset kuntajohtajat, kansanedustajat, korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat sekä tiedotusvälineet ovat alkaneet vierailla kohteissa tarkkailemassa ja oppimassa, kuinka käytäntöä voitaisiin soveltaa muille alueille.  

Viime kuussa Phulo Devi ansaitsi 50 000 rupiaa (380 dollaria) kasvattamalla retiisiä omassa maassaan. Ne olivat hänen tulonsa kahdelta kuukaudelta tänä kesänä. "Olen istuttanut seesamia, kurkumaa ja maapähkinöitä. Ne ovat melkein valmiita sadonkorjuuseen. Toivon ansaitsevani vielä 50 000 rupiaa myymällä ne," Phulo Devi sanoi. Sen lisäksi, että hän saa joka päivä tuoreita ja ravitsevia vihanneksia perheen ateriaa varten, hän on myös onnistunut säästämään rahaa lastensa koulutukseen. Kaikki hänen neljä tytärtään käyvät nyt koulua. Nuorin lapsi on vielä liian nuori kouluun.  

Vaikka maan antaminen viljelyä varten ratkaisee vain murto-osan ongelmasta, se on avannut uusia mahdollisuuksia nostaa miljoonat köyhät ja erittäin vähäosaiset väestöt pois köyhyydestä, parantaa heidän terveyttään ja samalla torjua ilmastonmuutosta ja suojella ympäristöä, sanoi Bhojraj Gharti,  Gaushalan kunnan puheenjohtaja.   

Paikallishallinnolta ja UNDP:ltä saaduilla apurahoilla viljelijät ovat asentaneet syväporausjärjestelmiä alueen kasteluun ja parantaneet maan maaperän laatua sekoittamalla metsän pintamaata. He saivat myös traktorin apurahalla. Kaikki kylän 200 maanviljelijää käyttävät nyt traktoripalvelua tuettuun hintaan.