LocationsSuomalaiset tekstiilituottajat kiertotalouden pioneereina
16. July 2021
Suomi on Euroopan metsäisimpiä maita, noin 75 prosenttia maa-alueista on muun muassa mäntyjen, kuusien ja koivujen peittämää. Suomessa eivät kuitenkaan kasva vain puut – joukko yrittäjiä pyrkii parhaillaan ratkaisemaan tekstiili- ja muotiteollisuuden suurimpia haasteita.
Ellen MacCarthur Foundationin mukaan tekstiiliteollisuus – josta vaateteollisuus kattaa 60 prosenttia – hyödyntää pääasiassa uusiutumattomia resursseja. Näihin lukeutuvat muun muassa synteettisten kuitujen tuottamiseen käytettävä öljy, puuvillan kasvattamisen edellyttämät lannoitteet sekä kuitujen tuotantoon, värjäämiseen ja viimeistelyyn käytettävät kemikaalit. Arvioiden mukaan pikamuodin toimintalogiikka on johtanut siihen, että joka sekunti noin roska-autolastillinen tekstiilejä päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi jätteidenkäsittelylaitoksilla. Lisäksi pikamuodin kemialliset sivutuotteet saastuttavat maaperää ja vesistöjä.
Suomi on kiertotalouden pioneeri. Kaikki materiaalit joko uudelleenkäytetään tai kierrätetään, jätteet ja haitalliset sivutuotteet pyritään eliminoimaan ja ympäristöä suojellaan. Haastattelimme tätä artikkelia varten Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelman päällikkönä toimivaa Marika Ollarantaa, Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja ja perustajajäsen Petri Alavaa sekä NordShieldin toimitusjohtaja Kristoffer Ekmania siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet innovaatioihin suomalaisessa tekstiili- ja muotiteollisuudessa, heidän kohtaamistaan haasteista sekä alan tulevaisuuden näkymistä.
Yhteistyö on suomalaisten kestävien tekstiili- ja muotialan toimijoiden keskeisimpiä ominaispiirteitä.
”Suomi on pieni maa, minkä vuoksi yhteistyö on erityisen tärkeää”, Marika Ollaranta sanoo.
”Kun puhutaan kiertotaloudesta tekstiili- ja muotialan perspektiivistä on tärkeää, että arvoketjun eri toimijat ymmärtävät toisiaan ja työskentelevät yhdessä ketjun loppuun saattamiseksi. Se tarkoittaa jätteiden keräämistä, materiaalien tunnistamista, materiaalien käsittelyä sekä uusien käyttötapojen kehittämistä käsitellylle tekstiilijätteelle.”
”Business Finland rahoittaa innovatiivisia projekteja, joissa tutkijat, yritykset ja julkinen sektori työskentelevät joko yhdessä tai erikseen uusien teknologioiden ja yritysmallien kehittämiseksi. Kannustamme yhteistyöhön, sillä innovointi on paljon tehokkaampaa, kun uutta on oppimassa yhtäaikaisesti useampi toimija.”
Infinited Fiber Company pyrkii vähentämään tekstiilijätettä ja ratkaisemaan tekstiilituotannossa käytettyihin uusiutumattomiin materiaaleihin liittyviä ongelmia hyödyntämällä ainutlaatuista teknologiaa, joka puhdistaa ja erottelee tekstiilijätteen molekyylitasolla, minkä jälkeen jäljelle jäänyt selluloosa muunnetaan uudeksi tekstiilikuiduksi, joka muistuttaa ulkonäöltään ja tunnultaan puuvillaa.
”Vain yhteistyöllä voimme muuttaa asioita parempaan suuntaan. Jotta tekstiiliteollisuuden kiertotaloudesta tulee arkipäivää tarvitsemme samanmielisten kumppanien ekosysteemin ja monialaista yhteistyötä. Työskentelemme esimerkiksi yhdessä Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa, joka rakentaa paraikaa jalostamolaitosta, jonka on valmituttuaan tarkoitus huolehtia suomalaisten kotitalouksien tekstiilijätteen käsittelystä”, Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava sanoo.
NordShield puuttuu haitallisten kemikaalien ja raskasmetallien vesistöihin huuhtoutumiseen sekä tekstiilien antimikrobisten käsittelyiden seurauksena syntyvään bakteeriresistenssiin. Yritys hyödyntää ainutlaatuista, puupohjaista ja biohajoavaa tekniikkaa, joka perustuu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena ylijääviin ainevirtoihin.
”Työskentelemme kumppaniemme kanssa varmistaaksemme, että raakamateriaalimme ovat peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä, jotka eivät vie tilaa ruoantuotannolta ja joiden kasvattaminen ei perustu geenimuunteluun tai edellytä maankäyttötavan muuttamista”, NordShieldin toimitusjohtaja Kristoffer Ekman kertoo.
Mikä ajaa muoti- ja tekstiiliteollisuutta kiertotalouteen?
”Tietoisuus alan haitallisista nykykäytännöistä on lisääntymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että maiden hallitukset ovat alkaneet muun muassa verotuksen sekä sääntelyn keinoin ohjaamaan asteittaiseen luopumiseen haitallisista käytännöistä”, Ekman toteaa.
”Euroopan unioni on ryhtynyt toimiin vauhdittaakseen siirtymää kiertotalouteen. On esimerkiksi säädetty, että tekstiilijätekeräyksestä tulee pakollista vuoteen 2025 mennessä”, Alava jatkaa.
Muutosta ajaa myös kuluttajien lisääntynyt tietoisuus.
”Loppujen lopuksi me kuluttajat itse päätämme mitä ostamme ja käytämme ja kuinka pitkään, ja mitä teemme sitten, kun meillä ei ole enää käyttöä ostamillemme tavaroille”, Alava sanoo.
”Kuluttajat ovat yhtäältä kiinnostuneempia ja toisaalta huolestuneempia kulutustavoista ja siitä, mitä tuotteiden valmistamisessa käytetään. Kuluttajat ovat alalla tapahtuvan muutoksen takana”, Ekman kertoo.
Haastateltavat suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti.
”On paljon uusia kestäviä materiaali-innovaatioita sekä materiaalien uudelleenkäyttöä. Uusien, helposti hyödynnettävien ja vain hyvää jälkeensä jättävien ratkaisujen tuominen markkinoille on ainoa tie eteenpäin”, Ekman sanoo.
”Tulevaisuus näyttää valoisalta. On selvää, että alalla on tarvetta ja halua siirtyä neitseellisten raaka-aineiden sekä tuhlaavaisen lineaarisen tuotantomallin sijaan käyttämään uusiutuvia materiaaleja ja kiertotalousperustaisia tuotantotapoja. Uskon todella, että kiertotekstiileistä on tulossa valtavirtaa. Työtä siis riittää edelleen – olemme muutoksen kynnyksellä. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se tapahtuu kyllä”, Alava summaa.
Marika Ollarannan mielestä tarvetta on entistä laajemmalle yhteistyölle, mikäli tulevaisuudessa tekstiili- ja muotiteollisuus tahtoo lunastaa lupauksen kiertotalousmallin omaksumisesta.
”Tekstiilituottajien ja muotibrändien on jaettava tietojaan ja kokemuksiaan, jotta tietoisuus kestävämmistä vaihtoehdoista lisääntyy alan toimijoiden keskuudessa. Kestävämmät valinnat ovat jo mahdollisia. On tärkeää, että kansallisella tasolla tehdään tiekarttoja, joiden avulla voidaan tukea innovaatioita – Suomi on jo esimerkiksi suunnitellut kiertotalouden strategisen ohjelman. Lisäksi hallituksilla olisi tärkeää olla oikeanlaista kompetenssia ja toimivia rahoitusmalleja, joiden avulla voidaan tukea alan innovaatioita. Tarvitaan myös monikansallista yhteistyötä, jotta kestävä muutos saadaan aikaan riittävän nopeasti”, Ollaranta sanoo.
Kehittyvien maiden kiertotaloushankkeita tukeakseen UNDP:n ilmastolupaus on kehittänyt yhdessä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) kanssa ohjeistuksen maakohtaisille, kansallisesti määritellyille panoksille (Nationally Determined Contributions, NDC). UNDP työskentelee tiiviisti kumppanimaidensa kanssa kehittääkseen kestävämpiä kulutus- ja tuotantostrategioita sekä pyrkii aktivoimaan yksityissektorin edustajia eri tavoin.
